Kun uskot, asiat tapahtuvat: universumin tanssi, olemassa olemisen täyteys, elämän merkitysellisyys. Mielen tyyneyteen ja täydelliseen läsnäoloon on monta tietä. Yhdelle reitti kulkee joogan kautta, toiselle luonnon, kolmannelle taiteen. Kukapa minä olen sanomaan, mikä on toisille oikein?
Tämä ruumis-mieli-sielu-yhdistelmä, jota kutsun minäksi, lämpenee näköjään joogasta melko tavalla. Siispä teen sitä. Joogan kautta minulle tulee tunne mielekkyydestä. Onko hienompaa asiaa tässä turhuuksien maailmassa kuin tuntea tekevänsä jotain arvokasta?
Harjoitukseni on nyt vaiheessa, jossa tykkään joogata yksin. Tähän saakka olen kokenut, että ainoa oikea ja turvallinen tapa tehdä joogaa on mennä salille ja puhista ryhmässä ohjaajan siunaavan katseen alla. Mutta tänä vuonna olen yhä enemmän siirtynyt yksin joogaamiseen. Siinä on omat haasteensa. Kun huushollissa asustaa kuusi henkeä, joista neljä alaikäistä, rauhallista tuokiota joogalle on hankala järjestää. En sano, että se on mahdotonta, mutta se on hankalaa. Gurun luona käyn silloin tällöin "virittämässä energiat" kohdilleen, mutta muuten mieleni on ikään kuin kääntynyt niin sisäänpäin, että haluan tunnustella ja hakea asanoita itsekseni. Haen hiljaisuutta ja rauhaa harjoitukseen, keskittymistä ja läsnäoloa, itseni kuuntelemista.
Jakoon lähtee video joogan hyvistä vaikutuksista ja itseensä uskomisen tärkeydestä.
Namaste!
Tämä ruumis-mieli-sielu-yhdistelmä, jota kutsun minäksi, lämpenee näköjään joogasta melko tavalla. Siispä teen sitä. Joogan kautta minulle tulee tunne mielekkyydestä. Onko hienompaa asiaa tässä turhuuksien maailmassa kuin tuntea tekevänsä jotain arvokasta?
Harjoitukseni on nyt vaiheessa, jossa tykkään joogata yksin. Tähän saakka olen kokenut, että ainoa oikea ja turvallinen tapa tehdä joogaa on mennä salille ja puhista ryhmässä ohjaajan siunaavan katseen alla. Mutta tänä vuonna olen yhä enemmän siirtynyt yksin joogaamiseen. Siinä on omat haasteensa. Kun huushollissa asustaa kuusi henkeä, joista neljä alaikäistä, rauhallista tuokiota joogalle on hankala järjestää. En sano, että se on mahdotonta, mutta se on hankalaa. Gurun luona käyn silloin tällöin "virittämässä energiat" kohdilleen, mutta muuten mieleni on ikään kuin kääntynyt niin sisäänpäin, että haluan tunnustella ja hakea asanoita itsekseni. Haen hiljaisuutta ja rauhaa harjoitukseen, keskittymistä ja läsnäoloa, itseni kuuntelemista.
Jakoon lähtee video joogan hyvistä vaikutuksista ja itseensä uskomisen tärkeydestä.
Namaste!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa tässä ajatuksesi, kuulen ne mielelläni.