helmikuuta 16, 2013

Hottia Yin joogaa

Joogakokeilut on nyt laajennettu Yin joogaan. Päädyin tähän hidastempoiseen joogamuotoon, koska jo kaksi ihmistä on erittäin painavalla äänensävyllä sanonut minulle, että kokeile. En usko sattumiin, joten en jäänyt odottamaan kolmatta kehotusta universumilta tarttua tähän vinkkiin. Marssin HotYin -tunnille, joka kesti ruhtinaalliset puolitoista tuntia ja ihastuin!

 Kuten ylipäätään joogaa, tätäkin kokemusta on vaikea sanallistaa. Jooga on tehtävä itse, muutoin se ei avaudu. Mutta lyhykäisyydessään kyse on Astangajoogalle lähes vastakkaisesta suuntauksesta. Astanga on dynaamisena joogamuotona yang-tyylinen harjoitus, joka treenaa tehokkaasti lihaksia. Yin joogan kolmesta viiteen minuuttia pitkät venytykset taas kohdistuvat enemmän sidekudoksiin ja jänteisiin. Yin muistuttaakin syvävenyttelyä, mutta kun siihen yhdistetään joogahengitys, tuloksena on todella luihin ja ytimiin asti ulottuvaa rentoutumista.

Yin jooga koostuu lähinnä lattialla tehtävistä asanoista. Harjoitus on hyvin meditatiivinen kokemus. Lämpö on ihanaa, rakastan hot-salin lamppuja niin, että voisin käydä syleilemässä niitä tunnin jälkeen samoin kuin tosijoogit käyvät halaamassa gurujaan. Keskellä hyistä helmikuuta mikään ei nostata energioitani paremmin kuin lämpö! Lisäksi asanoilla on ihanat nimet: perhonen, lohikäärme, sammakko, joutsen,onnellisen lapsen asento... Itseni kaltaiselle verbaaliselle ihmiselle selkokieliset nimet auttavat hahmottamaan paljon sitä, mihin asanalla pyritään. Muutenkin tarvitsen harjoitukseen sen, että joku selittää asanat, puhuu ne auki. Pelkkä jäsenieni taivuttelu ja asettelu ei loksauta palikoita aivoissani, ellei toimintaa pueta myös sanoiksi: miksi jotain tehdään ja miten se vaikuttaa. Yintunnilla kehosta löytyy myös mojovia kipupisteitä. Asanoita ei kertakaikkiaan voi runnoa, koska niissä viivytään niin pitkän aikaa. Sopiva tuntu on haettava kärsivällisesti, muuten viittä minuuttia samassa asennossa ei jaksa olla. Tunnin jälkeen oli sellainen olo, että aika hurahti sekunnissa. Leijuin euforian tunteen vallassa jossain katon ja taivaan välillä. Kerrankin oli aikaa tunnustella kehon kulmia kaikessa rauhassa, mihinkään ei sattunut eikä mikään piiskannut eteenpäin. Pysähdyin hetkeen ja vain olin. Tätä lisää!